Opettajan materiaalit

Toivomme, että Lukuralli herättää luokassa paljon lukuintoa ja ajatuksia lukemisen ja koulutuksen merkityksestä sekä keskustelua lapsen oikeuksista.

Lukurallin tueksi Taksvärkki ry on tuottanut opettajan materiaalipaketin, joka sisältää Lukurallin toteuttamiseen tarvittavat tiedotusmateriaalit ja oppituntiharjoituksia. Lähetämme materiaalit ilmoittautumisen jälkeen. Osan voi myös ladata tältä sivulta.

Lukuralli sopii moneen eri oppiaineeseen, osallistua voi myös etäkoulun aikana

Lukuralli sopii moneen eri oppiaineeseen ja globaalikasvatuksen teemojen käsittelyyn oppilaiden kanssa. Oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi Lukuralli tukee myös perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen oppimisen tavoitteita. Lukurallin pedagogisen materiaalin ja oppituntitehtävien avulla lisätään tietoa lukutaidon merkityksestä ja lapsen oikeuksista sekä tutustutaan nepalilaisten oppilaiden ajatuksiin ja koulunkäyntiin. Lukuralli on myös oiva mahdollisuus haastaa oppilaat lukemaan lisää vapaa-ajalla ja keskustelemaan teemoista myös kotona.

Lukurallin materiaalipaketti

• Oppilaiden Lukupassit [Lähetämme Lukupassit koululle. Hukkuneen tilalle voit tulostaa uuden Lukupassin kaksipuoleisena]
• Informatiivinen Powerpoint -esitys käsikirjoituksineen
• Valmiit Wilma-viestit huoltajille
• Oppituntitehtäviä ja vinkkejä luokkahuoneeseen: Lukurallin harjoitukset pdf-muodossa /
Lukurallin vinkit pdf-muodossa

Ota yhteyttä ja kysy Lukurallista!

Janina Vesala,
lukurallikoordinaattori,
Taksvärkki ry

lukuralli@taksvarkki.fi

8 faktaa Nepalista

Sijainti: Etelä-Aasia, Kiinan ja Intian välissä
Asukasluku: 29 miljoonaa
Pääkaupunki: Kathmandu
Viralliset kielet: nepali, sisäisinä äidinkielinä 123 eri kieltä
Väestö: Väestöstä 50 % on nuoria alle 25-vuotiaita
Lukutaito: 85 % nepalilaisista nuorista on lukutaitoisia
Kansalliseläimet: Seebu-lehmä ja töyhtöloistofasaani
Vuoristo: Himalajan korkein huippu Mount Everest (8848 m) sijaitsee Nepalissa

Lisätietoa Nepalista

Nepal on 29 miljoonan asukkaan valtio Etelä-Aasiassa, Kiinan ja Intian välissä. Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa ja maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta kahdeksan sijaitsee Nepalissa. Nepal on valtiona hyvin moninainen niin kulttuurisesti kuin kielellisesti. Nepalissa puhutaan 123 eri kieltä, joista suurimmat kielet ovat nepali, maithili ja bhojpuri. Väestöstä suurin osa, yli 80 % on hinduja, 9 % buddhalaisia, 4,4 % muslimeja ja 5,2 % luonnonuskontoihin kuuluvia kirantteja, kristittyjä tai muita. Nepalilaisten uskonnolliset identiteetit voivat myös olla päällekkäisiä, eli ihmiset voivat määritellä itsensä kuuluvaksi moneen eri uskontokuntaan samanaikaisesti.

Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista, jossa käytiin ankara lähes kymmenen vuoden mittainen sisällissota vuoteen 2005 asti. Nepalin 240-vuotinen monarkia lakkautettiin vuonna 2008 ja maasta julistettiin demokraattinen liittotasavalta. Demokratian alkutaival Nepalissa on ollut haastava ja hallitukset ovat vaihtuneet lyhyin väliajoin. YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti Nepal on kuitenkin onnistunut vuoteen 2015 mennessä puolittamaan äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elävien ihmisten määrän. Haavoittuvimpia sosiaalisia ja etnisiä ryhmiä ei kuitenkaan ole pystytty nostamaan köyhyydestä; kastittomilla, alkuperäiskansoilla, naisilla ja maaseudulla asuvilla on edelleen muuhun väestöön verrattuna heikompi asema.

Nepalin väestö on hyvin nuorta, nuoret ovat tärkeässä asemassa maan tulevaisuuden kannalta. Noin 50 prosenttia nepalilaisista on alle 25-vuotiaita (Suomessa 27 %). Joka viides nepalilaisista 15–25-vuotiaista tytöistä ja joka kymmenes saman ikäisistä pojista ei ole lukutaitoisia.

Koulunkäynti Nepalissa

Koulutus on Nepalissa ilmaista valtion ylläpitämissä kouluissa kymmenenteen luokkaan asti, mutta koulupuvut ja koulutarvikkeet perheet joutuvat kustantamaan itse. Lähes kaikki lapset aloittavat koulun, mutta jo muutaman vuoden päästä osa oppilaista jättää koulunkäynnin. Koulutuksen laadussa on puutteita ja lasten ja nuorten oppimistuloksissa on myös suuria vaihteluja eri alueiden ja eri etnisten ryhmien välillä.

Köyhimpien ja monilapsisten perheiden lapset käyvät harvemmin koulua, mikä johtuu muun muassa koulunkäyntiin liittyvistä kustannuksista ja siitä, että lasten työpanosta saatetaan tarvita perheen elättämiseen, jolloin koulutuksen merkitys voi tuntua perheistä toissijaiselta. Myös koulumatkat voivat tehdä koulunkäynnistä hankalaa. Koulunkäynnin keskeyttämiseen vaikuttaa myös se, että eri kieliryhmistä tulevat lapset joutuvat opiskelemaan valtion kouluissa nepaliksi. Nepalissa väestö on moninaista ja pelkästään Nepalin sisäisinä äidinkielinä on noin 123 eri kieltä. Nepalissa lapsilla on perustuslaillinen oikeus opiskella äidinkielellään. Opetusministeriö pyrkii edistämään koulunkäyntiä oppilaiden omalla äidinkielellä, mutta tällä hetkellä opetusmateriaaleja on tarjolla vasta noin 20 kielellä (kaikkiaan noin 123 kielestä).

Sukupuolten tasa-arvo koulussa

Koulun aloittaneiden joukossa on nykyään arviolta yhtä paljon tyttöjä kuin poikia. Kuitenkin, mitä korkeamman asteen opintoihin mennään, sitä vähemmän opiskelijoiden joukossa on tyttöjä. Tyttöjen asemaan vaikuttavat erityisesti alaikäisenä solmitut avioliitot, jotka usein tekevät koulunkäynnin jatkamisen mahdottomaksi. Maaseudulla elävät tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Myös vammaisten lasten ja nuorten kouluttautumisessa on esteitä.

Kuukautisiin liittyvän kulttuurisen stigman vuoksi puolet koulua käyvistä tytöistä jää usein pois koulusta kuukautisten ajaksi. Se johtuu osin myös sanitaatiopalvelujen puutteesta kouluissa ja kuukautissiteiden saatavuuteen liittyvistä haasteista. Tietoisuuden lisäämisen ja julkisen keskustelun myötä kuukautisiin liittyneet haitalliset perinteet, kuten naisten eristäminen kuukautisten ajaksi, ovat kuitenkin vähenemässä.

Taksvärkin hanke Nepalissa

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke toteutetaan yhteistyössä kumppanijärjestö ECCA:n (Environmental Camps for Conservation Awareness) kanssa. Hankkeessa on tavoitteena lisätä kyläkoulujen oppilaiden osallistumismahdollisuuksia oman kouluympäristönsä ja yhteisöjensä kehittämiseen sekä vahvistaa oppilaskuntien ja muiden koulutoimijoiden välistä yhteistyötä oppimisympäristöjen Lisätietoa, miten Lukurallin avulla tuetaan lapsia ja nuoria Nepalissa Mikä Lukuralli?-sivulta

Nepalilaisten nuorten ajatuksia koulutuksen merkityksestä voit lukea Mielen vapaus -kampanjasivustoltamme. Lisätietoa Taksvärkki ry:n hankkeesta Nepalissa saat täältä.

Lukuralli innosti oppilaita lukemaan ja seuraamaan lukemistaan. Antaa myös opettajalle tietoa heidän lukutottumuksistaan.

Kysy lisää Lukurallin oppimateriaaleista ja kouluvierailuista!

Janina Vesala, lukurallikoordinaattori,
Taksvärkki ry

lukuralli@taksvarkki.fi